suoritus: viikonloppu

Neiti Maibbo oli laittanut blogiinsa seuraavaa:

Pyydä minua muodostamaan TOP 5 -lista ihan mistä tahansa. Sen jälkeen voit kopioida tämän itsellesi ja pääset itse listaamaan asioita.

Jätin sinne pyynnön kolmesta listasta, joten tässä ollaan. Jos jotakuta kiinnostaa, listatoiveita kommenttiboksiin.

Ihmeellinen viikonloppu. Vaikka toki normaalisti nautin siitä, että viikonloppuisin on ne päivät, kun on aikaa vötkyillä Markon kanssa ilman suuria tekemisvelvoitteita, menneenä viikonloppuna nautin erityisesti siitä, ettei Marko ollut kaupungissa. Sain asioita aikaan ihan eri tavalla.

Ehdin nähdä eri ystäviä, katsoa pitkään lainassa olleen hömppäelokuvan, siivota kylppärin, viettää rauhallisia aamuja, lukea kummankin päivän Hesarit kunnolla, käydä teatterissa ja Haaviston kampanjatilaisuudessa. Toki myös hengailin hoitokissojen kanssa ja olin molempina päivinä töissä. 

Vaikka työviikonloppu tarkoittaakin melkein poikkeuksetta seitsemän päivän työputkea, huomasin pitäväni kovasti vapaapäivien sijoittumisesta torstaille ja perjantaille. Ensimmäisen päivän käytin puuhasteluun (ks. edellisen postauksen hätäännys), toisena keskityin ystäviin ja oleiluun. Ja koska viikonlopun työpäivät ovat tavallisesti normaalia lyhempiä, aamullakin oli aikaa vain oleilla - tai siivota kylppäri.

Tosin olotilaan saattoi vaikuttaa sekin, että kerrankin oli aamulla aikaa ja ruokahalua keskittyä kunnon aamiaisen tekemiseen ja rauhassa nauttimiseen. Sain pitkästä aikaa kasattua semmoisen kombon, ettei nälkä meinannut olla vielä lounaallakaan. Ja oli vielä hyvääkin.

Näillä täyttyy maha.

Sekä minä että vatsani tykkäämme kaikista ravintoaineista: kanelikahvia, vihersmoothie, mysliä, soijamaitoa ja keitetty kananmuna. Kunnon eväillä jaksaa suorittaa vähän löysemmätkin päivät.

ekaa kertaa

Viihdyn uimahallissa, mutta en ole kovin hyvä uimaan - jaksan kyllä uida pitkiä aikoja, mutta tekniikassa on parantamisen varaa. Jalat eivät tottele ja muutenkin ongelmallinen yläselkä-niska-akseli jännittyy uidessa entisestään. Eilen sitten kokeilin ensimmäistä kertaa vesijuoksua.

No niin, vesijuoksua vielä kokeilemattomat ystävät. Se mikä näyttää leppoisalta lillumiselta vedessä on itse asiassa aika rankkaa. Jalat menivät heti maitohapoille, mutta jatkoin kiltisti polkemista ja olo helpotti pian. Tekniikassa olisi selvästi parantamisen varaa kyllä tässäkin, sillä niskan sijaan protestinsa ilmaisi alaselkä. Aion silti jatkaa kokeilujen parissa, laji kun vaikuttaisi vaativan erityisesti minulle ehdottoman tärkeää keskivartalon hallintaa. Jospa vielä joskus sielläkin olisi lihkasisto edes suurin piirtein kunnossa.

Eilen tein myös ensimmäistä kertaa ikinä itse mysliä, hieman Eeva Kolun talvimysliohjetta modaten. Vannoin, etten ala myslihifistelijäksi tai toitota itse tehdyn myslin ylivertaisuutta kaupan valmiisiin, etenkin kun Myllärin uudet luomumyslit ovat olleet mielstäni ilahduttavan hyviä. Vaan minkäs teet.

Lopputuloksena oli nimittäin paras mysli, jota olen koskaan syönyt. Tänään testailin partaäijäjugurtilla, mutta luulen, että soijamaidolla olisi ihan nappijuttu. Eli kipin kapin kauppaan tänään. Jonkun verran kalliimpaahan tuo on kuin kaupan tavara, mutta enpä ole ennenkään ollut valmis laadusta tinkimään, jos ero on vain muutama euro. Itse tehdyn myslin ehdottomasti paras puoli sitä paitsi on se, että tiedän täsmälleen, mitä siinä on. Kaupan myslit ovat usein salaa sokeripommeja ja makeus myös peittää kaikki maut. Omassa myslissä eri maut erottuvat eikä koko satsin makeutukseen mennyt kuin vajaa puoli desiä hunajaa.

Terveysominaisuudet tosin saattavat nollautua, jos syö koko litran heti. Onneksi on tahdonvoimaa. On, on!

Vielä on tämä päivä vapaata ennen seuraavaa seitsemän päivän putkea. Mitä ihmettä voi tehdä, jos on jo eilen ehtinyt vesijuoksemaan, äänestämään, siivoamaan, käymään verotoimistossa, tekemään mysliä ja katsomaan rästiohjelman boksilta? Apua.

sellainenkin henkilö

Presidentinvaalit puhuttavat. Koitan olla provosoitumatta, mutta jos vielä kerrankin kuulen lausemuodon "sellainenkin henkilö kuin Haavisto", saatan älähtää isoäänisesti. Siis jos kontekstissa yritetään kuulostaa siltä, että ollaan edistysmielisiä ja avoimia, mutta rivien välistä on silti luettavissa, ettei ihan tajuta, kuka nyt oikeasti muka äänestää kaiken maailman vihreitä homoja niinku.

Tosin on mainittava, etten minäkään ole ensisijaisesti vihreää homoa äänestänyt. Olen äänestänyt Haavistoa, joka on kampanjoinut ulkopoliittisella osaamisellaan, keskustelulla, kuuntelemalla, avoimella ilmapiirillä, kestävällä kehityksellä, ympäristöarvoilla ja ihmisoikeuksilla. Jos ehdokas Haavisto ottaisi vielä äänekkäämmin kantaa tuloerojen kasvun pysäyttämiseen, luulisin, että monien vasemmalle suuntaavien olisi helpompi tarttua toiseen kierrokseen. Tosin monelle valinta taitaa olla selvä, vaikkei Haavisto vihreiden vasempaan laitaan juuri profiloidukaan.

Koska en ole voinut avoimesti provosoitua "sellainenkin henkilö"-heitoista, hiljaisena vastaiskuna olen lahjoittanut rahaa poliittisiin tarkoituksiin ensimmäistä kertaa elämässäni, tai siis nyt jo kolmesti. Hähää! Onneksi en ole ainoa. Ilolla seuraan mm. Ihmeidentekijöiden edistymistä.

ps. En toki väitä, etteikö Haavistolla olisi heikkouksia, enkä allekirjoita kaikkia mielipiteitä varauksetta. Vahvuudet ja yllä mainitut arvot painavat kuitenkin vaakakupissa enemmän.

Vaan se politiikasta. Tänään suuntaan kaupunginteatterin juhlanäyttelyn avajaisiin ja mahdollisesti jatkan olutneuvostutkintoni suorittamista yhdellä laatuoluella sen jälkeen. Täältä tullaan, kaupungin kulttuurikerma ja tulevaisuuden pellavakaapuminä!

1001 elokuvaa

Kävin torstaina uudemman kerran Suomalaisen alessa. Olin ajatellut tehdä harkitun täsmäiskun, mutta kassalla minulle ilmoitettiin, että jos ottaa kaksi kirjaa, halvemman saa ilmaiseksi. Eihän siinä auttanut kuin lähteä penkomaan.

Vaihtoehtoja olisi ollut ihan liiaksi, mutta arpomisen jälkeen päädyin Markon löytöön 1001 elokuvaa, jotka jokaisen on nähtävä edes kerran eläessään.

Ei hitsi, mikä kirja! Lista elokuvista (suomennettuun painokseen on otettu myös kotimaisia elokuvia mukaan), paljon kuvia, elokuvien esittelyt ilmestymisjärjestyksessä, elokuvien tärkeimmät tiedot ja lyhyet artikkelit jokaisesta. Hihkumiselta ei vältytty opusta plärätessä. Tosin "plärätä" saattaa olla virheellinen termi, koska kirja painaa ihan tuhottomasti eikä siis sovellu kevyeksi viihteeksi millään tavalla.

Vaikka trivia onkin minulle erityisen rakasta, listoista - ja etenkin listan kohtien yliviivaamisesta - elävä toki arvostaa myös alun aakkosellista hakemistoa. Siitä vain tarkastamaan, monta tuhannesta ja yhdestä on plakkarissa. Olihan niitä. Alustava laskenta osoitti minun nähneen listatuista elokuvista yhteensä 179. Yllättävän hyvä tulos. Samassa piilee kyllä myös listoja rakastavan painajainen. Voinko nyt enää katsoa mitään muita elokuvia ennen kuin kaikki kohdat tuolta on ruksittu, mitä?

Kapinoin valmiita listoja vastaan ja kävin heti torstai-iltana katsomassa J. Edgarin.

Nyt vasta monta vuotta jälkikäteen alan ymmärtää, kuinka yleissivistävää koulutukseni Bristolissa olikaan. Silloin luulin, että katsotaan hämäriä lajityyppien edustajia, mutta kyseisiä elokuvia tulee vastaan ties missä yhteyksissä vähän väliä. Leffakirjan listasta ruksailun tuloskin olisi ilman Bristolia jäänyt huomattavasti laihemmaksi. Ja löytyihän sieltä myös Harold & Maude, yksi kaikkien aikojen lempielokuvistani. Siihen elokuvaan ei kerta elämässä riitä.

ilta

Tuntuu, etten ehdi olla kotona nyt oikein ollenkaan. Pienetkin hetket pitää siis hyödyntää huolella. Jos on sattunut iltavastaanotolla aiheuttamaan itselleen kunnon ähkyn (yhteisen hyvän nimissä, muutenhan ruokaa menisi hukkaan), viinirypäleet ja herkkutee Buffy-mukista ovat varsin mainio iltapala. 

Lauantai-illan evästä.

Aivot voi huijata luulemaan, että tarjolla on myös ihan oikeita herkkuja inkiväärituoksuvahalla. Toimivaa ja tunnelmallista. 

Kohta tippuu.

Yllä vielä näkymä parvekkeeltani tältä aamulta. Päivän aikana tuo on laskenut  noin 20 cm ja toimii nyt mukavana näköesteenä naapurin parvekkeelle, hyvä niin. Toivon kuitenkin, etten ole kotona silloinkaan, kun tuo rysähtää alas.