korvat auki nyt

Minulla ei ole mitään puhelinmyyjiä vastaan. Siellä ihmiset tekevät työtään, eivätkä ansaitse minulta luokatonta käytöstä. En ole inhottava tai epäkohtelias ja jos tarjous on hyvä ja kiinnostava, saatan harvakseltaan tilatakin. Lopuksi toivotan aina hyvät päivänjatkot, enkä ajattele asiaa enempää. Tämä on toimiva systeemi, jos myyjä kohtelee minua samalla tavalla asiakkaana. Ei tuputa turhaan, välttää myös luokatonta käytöstä ja uskoo heti, jos kieltäydyn.

Sitten on se syvästi inhoamani ilkeiden ja jyräävien puhelinmyyjien variantti, joka on jostain syystä lähestynyt minua viime aikoina enenevässä määrin. Tällä viikolla on soittanut yksi naishenkilö, joka piti melkein hengittämättä minuuttien litanian kolmesta maksuerästä, edullisista hinnoista ja iiiiihanasta harmaasta shaalista. Lopulta ryöpytys loppui sanoihin ”eli eiköhän laiteta sulle tämä Kodin kuvalehti, selvä juttu!” Varoin sanojani ja olnnistuin pitkän väännön jälkeen välttämään vuoden tilauksen Kodin kuvalehteä harmaine shaalikaupanpäälisineen kovin kylmäkiskoiseksi muuttuneelta myyjältä, mutta olo oli silti kuin vähintäänkin citymaasturin alle jääneellä.

Tänään aamulla soitti Saunalahdelta jyräystaktiikalla toinen naishenkilö, joka koetti tuputtaa kaikkea oikeastikin alihintaan, ettei Saunalahti vain menettäisi asiakkuuttani. Olin vielä aamutokkurassa ja melkein jo hyppäämässä takaisin Saunalahden veneeseen, sen verran vauhdilla tykitystä tuli. Onneksi Marko oli paikalla pudistelemassa päätään ja lopulta sain henkäistyä, että eipä hei sittenkään, kun tämä Elisan verkko on toiminut niin kökösti jo niin pitkään - asia jota olin käyttänyt perusteena jo aiemmin. Aika kylmiin tunnelmiin loppui puhelu ja viimeisessä "no laitanpa sitten tän sun siirtopyynnön eteenpäin" tuli jo suorastaan vittumaisella äänensävyllä.

Väkisin muistuu mieleen se joulun jälkeen tullut puhelu, jossa jo ennen litanian alkuun pääsemistä kieltäydyin kohteliaasti Me naisista. ”NO, NO! Korvat auki nyt!” ärjäisi myyjä toisesta päästä. En tilannut Me naisia silti. Enkä Cosmoa. Enkä muutakaan tarjottua korvikelehteä. (Miksi muuten on oletus, että jos ei halua Me naisia, haluaa automaattisesti Cosmon tilalle?)

Kaikki nuo huutavat akat pieneen oppiin sille TeleFinlandin nohevalle nuorelle miehelle, joka sai minut vaihtamaan kymmenessä minuutissa sekä puhelin- että nettiliittymää (koska oikeasti Elisan verkko on toiminut niin kökösti jo kuukausia). Tai sille naiselle joka keksi hihkaista ”ROKKENROLL!” aina kun oltiin jostain samoilla linjoilla. En ymmärrä, miksi on niin vaikea tajuta, että ei asiakas huutamisen ja ilkeilyn myyntitaktiikalla mitään osta. Sen sijaan kurja mieli jää kaikille ja lisäksi ainakin minulle hirveä kammo vastata puhelimeen. Se taas tekee aktiivisen työnhakijan arjesta vähän hankalaa.

Sen kyllä sanon, että odotukset TeleFinlandin mobiililaajakaistaa kohtaan on aika suuret. Olisi ihan kiva pystyä käyttämään nettiä myös iltaisin ja sunnuntaisin. Villiä.