Annie kävi taannoin Botaniassa ja päätin eilen vapaapäivän kunniaksi seurata esimerkkiä. Olen asunut Joensuussa kymmenen vuotta ja ainakin kahdeksan ollut tietoinen, että täällä on trooppinen perhospuutarha. Olenko ikinä käynyt siellä tätä ennen? En, sehän on sikakaukana, Linnunlahdella asti. Mitäs siitä, että fillaroin siitä ohi välillä jopa viikottain.
Pitäisi turisteilla kotikaupungissa oikeasti enemmän. Kyllä Botaniakin yhdeksän euron arvoinen kokemus oli, vaikka luontainen ötökkäkammo iskikin perhoshuoneessa, enkä siis saanut niitä juurikaan tarkkailtua. Onneksi papukaijat ovat vielä jännempää tutkittavaa. Oivalsin myös, että ei kannata haaveilla matkailusta tropiikkiin, tukehtuisin siihen kuumuuteen parissa tunnissa.
Kasveilla on kyllä parhaita nimiä. Tsekkaa jos et usko.
 |
| Vierestä löytyi myös uurremuori ja kirjoamerikanmuori. Ja seesami. |
 |
| Lihansyöjäkasvi on jännä. |
 |
| Monen monta greippiä! |
 |
| Hassu kaktus. |
 |
| Yksi iso perhonen suostui poseeraamaan. |
Pysäyttävintä oli silti tajuta, ettei minulla ole oikeasti hajuakaan, miten ja missä monet lempi- ja peruselintarvikkeeni kasvavat: kardemumma, mustapippuri, pinjansiemenet.. Nyt tiedän. Jos muistan. Botanian sisätilat käsittävät vain viisi huonetta, mutta melkoinen infoähky kertavisiitillä silti tuli. Ehkäpä tässä on syy seikkailla Botaniaan joskus vastaisuudessakin. Silloin valitsen kyllä vähän lämpimämmän päivän, saa ulkopuutarhastakin sitten enemmän irti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti