Toscanalainen papukeitto

Meille tuli uuden vuoden aattona vieraita syömään ja saunomaan. Lupasin tehdä seurueelle soppaa.

En tosin luvatessani ottanut huomioon, ettei flunssan jäljiltä maista juuri mitään, eikä siksi tee myöskään mitään mieli. Töiden jälkeen aikaakin oli rajallisesti. Jostain päähän kumpusi kermainen papusoppa, vaikka en sellaista muista ikinä tehneeni.

Mmm, papuja (kuva).

Onneksi joku muu on. Lyhyen Pinterest-inspiroitumisen jäljiltä reseptifinalisteja oli kolme, joista lopulta yhteistuumin valitsimme toscanalaistyyppisen papukeiton.

Koska käännösresepteissä ärsyttävintä on mittayksiköiden muuntaminen, tässä valmiiksi muunnettu resepti:

2 rkl voita

1 rkl oliiviöljyä

1/2 sipuli kuutioituna

2 tl pienittyä rosmariinia

1/4 tl suolaa

4 valkosipulinkynttä (puolikkaina)

2 purkkia valkoisia papuja (à 400g)

7-9 dl kasvislientä

1-1,5 dl kuohukermaa

suolaa, pippuria

Huuhtele ja valuta pavut.

Kuullota sipulia voissa ja oliiviöljyssä miedolla lämmöllä.

Lisää rosmariini, valkosipuli, suola ja pavut, kuullota vielä hetki.

Lisää kasvisliemi ja kiehauta. Keitä hiljalleen ilman kantta, kunnes valkosipuli on pehmennyt (20-30 minuuttia).

Ota kattila pois liedeltä ja anna jäähtyä. Soseuta. Lisää tarvittaessa kasvislientä.

Laita kattila takaisin liedelle ja lisää kuohukerma. Kiehauta.

Mausta suolalla ja pippurilla, tarjoa tuoreen rosmariinin kanssa.

Kahdeksalle syöjälle tein soppaa 1,5 kertaisen annoksen, mutta enemmänkin olisi mennyt. Juhlahumussa saatoin ropsauttaa kattilaan vähän ylimääräistä voita ja uuden vuoden kunniaksi kattilaan roilahti kokonaiset myös neljä desiä kermaa. Se oli kyllä ihan hyvä, muuten keitto olisi ollut aivan liian suolaista. Varovasti siis suolan ja kasvisliemen kanssa!

Keiton kanssa  tarjosimme paahdettua siemensekoitusta ja tuoretta leipää. Kuvaa lopputuloksesta ei ole, koska kermainen keitto katosi nälkäisiin suihin alta aikayksikön. Kiitostakin tuli eli taisi maistua muillekin kuin minulle.

Luulen että arkiversion saisi paitsi vähentämällä kerman määrää, vaihtamalla hyvään ruokakermaan. Vegaaniseksikin taipunee helposti, koska maku tulee kuitenkin ensisijaisesti valkosipulista ja rosmariinista.

Itse ainakin laitan reseptin korvan taakse, kunnon lämmittävä talvisoppa ja silti sopivan juhlava tilanteen niin vaatiessa.