Juna kulkee

Eläköön yksittäiset lomapäivät ja pitkät viikonloput! Lomailin viime viikonloppuna Helsingissä ja nyt istun taas junassa. Tosin tällä viikolla olen liikenteessä ihan arkivapaiden puitteissa, mutta riemu se on pienikin riemu.

En tietysti poistunutkaan Joensuusta puoleentoista kuukauteen, mikä on omalla mittapuullani aika pitkä aika, mutta kyllähän tämä jälleen VR:n hellässä huomassa nököttäminen vähän hölmöltä tuntuu. Syy on tosin ymmärrettävä: ihan kohta vanheneva sarjalippu.

Jos istumisen uuvuttavuutta ei lasketa, niin tekee kyllä ihan hyvää tuulettua välillä. Kotona tuntuu, että ajatukset kiertävät koko ajan samaa kehää, eikä niistä päässyt viikonloppunakaan tietenkään täysin irti, mutta tulipahan muuta ajateltavaa rinnalle. Se on hyvä se.

Ettei annoskateus iskisi. Toisaalta riski kaikkien harmistumiseen on korkea.
Om Namin yogi-kulhossa toimi kaikki muu paitsi riisi-hirssipohja, joka
valitettavasti muodosti puolet annoksesta.

Odotin reissulta hengailua, kulttuuria ja ruokaa, ne periaatteessa sainkin. Ravintolakarma ei tosin suosinut, kun useammasta paikasta oli haluamani tuotteet loppu. Perjantain teatterikin oli vähän pettymys - hyvistä alkuasetelmista huolimatta ajatus alkoi harhailla pariinkin kertaan ja kokonaisuus jätti haalean olon, vaikka hienojakin elementtejä löytyi. En olisi välttämättä pistänyt pahakseni, jos lippu olisi ollut vähän huokeampi, mutta 40,50€ hinnalla odottaisin kyllä jo oikeasti kunnon elämyksiä. Ensi kerralla sitten paremmalla tuurilla.

Syyssonaatin puhuttelevin yksityiskohta oli lavan reunoilla oleva valo-
ja vesielementti. Muutenkin lavastus oli hieno. Arvostin.

Maximin hummusannoksesta riittää lastuja ja dippejä kahdelle, voin luvata.

Onneksi uusittu Maxim ja Three Billboards Outside Ebbing, Missouri lauantaina paikkasivat tilannetta ansiokkaasti. Ja huomasin, etteivät keskittymisongelmat sentään vaivaa, jos kulttuurituote oikeasti puhuttelee.

Vinski ja sunnuntaiaamun aurinko.

Momotokon annoksessa ei ollut valittamista! Paitsi ehkä proteiinin määrässä,
vihervuori kun ei pitänyt mahaa täynnä kovin pitkään.

Ja loppujen lopuksi tärkeintä oli ihmis- ja kissakavereiden seura. Nyt vain toivon, että tällä alkaneella reissulla ehtisin nukkua vähän enemmän kuin kuusi tuntia yössä.