Työkkärin täti käski maanantaina minunkin pitää nyt vähän lomaa. Toisin sanoen olen parin päivän aikana muun muassa pyykännyt kaiken petivaatteita myöten, siivonnut, tehnyt viimeisiä talkoohommia, lukenut yhtä esseeopusta ja tilannut valokuvia viimeisen vuoden ajalta. Kuten Maija muistutti, Hynynen on joskus viisaudessaan sanonut, että mies lomailee, nainen suorittaa loman. Näinpä. Vaihteeksi en oikein osaa olla jouten. Tuntuu, että elämä ja kaikki siihen ohi valuu ohitseni, jos makaan sohvalla.
Tänään alkoi jo vähän ahdistaa tämä virallinen toimettomuuteni. Pyöräilin siis Pilkon Citymarketiin ja ostin kokonaisen vesimelonin. Tulin Noljakan kautta metsäreittejä takaisin ja tuntui kesältä. Seuraavan kerran olisi kieltämättä mukava lähteä moiselle etapille joko itse ostoksen tai pyöräilyn takia. Nythän tavoite oli lähinnä tappaa aikaa, muu tuli vähän kuin bonuksena. Kieltämättä tuli silti kesäinen olo, kun pyöräilin keskellä metsää hiekkatietä kesämekon helmat hulmuten.
Kaiken suorittamiseni keskellä sain eilen Sadan vuoden yksinäisyydenkin viimein luettua loppuun. Aloitin lukemisen maaliskuussa, mutta alku takkusi niin pahasti, että välissä oli reilun kolmen kuukauden tauko. Ihan hyvä, että päädyin tähän ratkaisuun, koska loppupuolisko soljui huomattavasti sujuvammin ja ihan nautinkin kirjasta. Alkua lukiessa oli koko ajan olo, että olen joko tyhmä, enkä vain tajua tai sitten koko maailma ja vuoden 1982 Nobel-raati ovat valehdelleet (mahdollisesti siksi etteivät ole tajunneet). Olipas mukava olla väärässä, vaikkei teos minua ihan niin paljon koskettanutkaan kuin monia muita.
Tämän vuoden ensimmäisessä blogitekstissäni luettelin muutamia toiveita tälle vuodelle. Yksi niistä oli lukea pari tähän asti skippaamaani klassikkoa. Nyt kun Sadan vuoden yksinäisyys on luettu ja Anna vakuutti, että Ruohometsän kansa lasketaan, tämä toive on nyt saavutettu. Ehkäpä alan suorittamaan tälläkin saralla ja pistän tavoitteeksi lukea vielä muutaman lisää. Heheh.
Haasteen 17. päivä, aiheena "hetki". St Patrick's Dayn bileissä vuonna 2008 Maija vietti sellaisen manaten puhelintani.
 |
| 17: Manaushetki. |
Päivä 18: Tunteet
Päivä 19: Täällä minä asun
Päivä 20: Teema "erilaiset"
Jotenkin tuntuu, että nämä vaikeutuvat päivä päivältä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti