pop museoon

Ihminen sietää käsittämättömän määrän paskaa likaa kotonaan, jos vain tietää, mistä se on peräisin. Ei se ole ällöä, sehän on vain tomaattikastikeroiske kolmen viikon takaa, katsos. Tänään tuli mitta täyteen ja tiskaamisen päätteeksi löysin itseni hinkkaamasta keittiön seinistä tahroja juuriharjalla. Eihän hommaa siihen voinut lopettaa, joten kävin välissä Houkutuksessa iltapäiväteellä ja jatkoin keittiön parissa pakertamista. Nyt on pesty kaikki paitsi kaksi kaappia ja vetolaatikot, niiden kohdalla loppui puhti. 

Tärkeimmät eli inhottavimmat tuli kuitenkin hoidettua: roskiskaappi, mikro ja se iso kaappi, jossa kulhot, kattilat, vuoat ja sekalaiset härvelit asuvat - rasvaa ja leivänmuruja täynnä, nam nam. Lisäksi roudasin metallit, lasit, pahvit ja paperit kierrätykseen - ison kassillisen kutakin - ja hankkiuduin toki eroon myös tavan roskista, kaksi niitäkin. Niille jotka eivät ole keittiötäni nähneet kerrottakoon, että se ei ole oikeasti keittiö vaan keittokomero. Noin neljän neliön keittokomero. Ilmankos tuntui olevan ihan tukossa, jos siellä on kuusi kassillista ylimääräistä tavaraa. Ai niin, ja palautuspullot. Seitsemän. Hyi saakeli, tunnen oloni ihan hamstraavaksi possuksi.

Possu tai ei, palkitsemisjärjestelmäni mukaan olen ansainnut iltapalaksi hyvää teetä ja raparperi-omena-valkosuklaamuffinsin, koska sellaisia on vielä lauantailta kaapissa.

Viime viikolla sovelsin vähän erilaista palkitsemisjärjestelmää ja esseekirjarutistuksen päätteeksi jalkauduinkin pitkästä aikaa taidemuseoon katsomaan Petra Innasen näyttelyä, jonne piti mennä koko kesä. Lauantaina käytiin katsastamassa vielä Carelicumissa Pop museoon -näyttely, joka sekin on pyörinyt mielessä huhtikuusta. En pysty ymmärtämään, miksi noihin museoihin meneminen on niin vaikeaa. Se on ihan hölmöä, koska

1. Asun muutaman korttelin päässä molemmista.
2. Taidemuseon Iris- ja Arla-huoneet ovat lempparipaikkojeni joukossa koko Joensuussa.
3. Piletti opiskelijalle/eläkeläiselle/työttömälle kustantaa kumpaankin arkisin 2,50 euroa, viikonloppuisin kaikki liput ovat tasan 2 euroa. Vararikkoon ei tällä harrastuksella joutuisi, vaikka vähän tiuhempaan vierailisikin.

Carelicumissa olin hajota, kun faniutta esittelevään nurkkaan oli koottu iso kasa NKOTB-kamaa. Ja kumma homma, tunnistin niiden joukosta aika monta. Enpäs tiennytkään omistavani niin paljon museotavaraa, tsihhih.

Voisin kyllä nyt parantaa tapani ja soveltaa vastaavanlaista palkitsemisjärjestelmää jatkossakin. Suosittelen myös muille. Mainitut näyttelyt ovat auki 25.9. asti.