Tapoja saada astetta jännempi Rokki:
1. Poikaystävän jalan hajoaminen edeltävänä iltana.
2. Auton hajoaminen lääkärireissulla.
3. Läheisen joutuminen sairaalaan ja etenkin tästä kuuleminen juuri kun on päättänyt, että festaroidaan sitten vaikka hampaat irvessä, saatana.
Ei ole ehkä ikinä ollut niin kamalaa festaripäivää kuin lauantai oli, eikä alueella sitten kauan homehduttukaan. Suurin harmistus oli se, että ihana Nicole Willis osui lauantaille, enkä siis jaksanut oikein nauttia erinomaisesta keikasta.
Sunnuntaina arvottiinn pitkään viitsitäänkö lähteä alueelle ollenkaan. Markolla nousi kuume ja oma v-käyräni oli taivaissa. Päätettiin sitten kumminkin pyllyyntyä liikkeelle ja hyvä niin. Älkää ikinä aliarvioiko hyvän kuohuviinilasillisen (jonka join tapojeni vastaisesti heti alkuiltapäivästä) ja Kie von Hertzenin lavajorailun piristävää ja voimaannuttavaa vaikutusta. Keikasta en niin varsinaisesti välittänyt, mutta kyllä vähän piti Freedom Fighterin alussa tirauttaa, koska oli hienoa, eikä siis ollenkaan kamalaa.
Sunnuntain yllättäjä oli Squarepusher, joka osoittautui tämän konemusiikkiskeptikon mielestä mainioksi. Lisäksi kiittelen Tähtitelttaa ja sangriaa. Ja ennen kaikkea aina vain parantuvaa ruokavalikoimaa. Lihaanien ruuista en tiedä, mutta minun purilaiseni, soijavartaani ja uuniperunani olivat kyllä kaikki hintansa väärtejä.
Vielä hienompi juttu on hyvät ystävät. Maija urheasti ja mukisematta hinasi meidät ja levinneen Ibizan lauantaina Cittarin parkkihallista kotiin. Katja tarjosi auton lainaan viikoksi, ettei kuukausia mietittyä roadtrippiä tarvitsekaan korvata junamatkustelulla. Sanna käy kastelemassa parvekepuutarhani viikon aikana. Nyt siis viimoiset tavarat matkalaukkuun ja ajatukset kohti läntisempää Suomea. Tänään Tampere ja lisää ystäviä, huomenna Turku ja kaksi hotelliyötä - ja hotelliaamiaista. Kyllä tämä vielä lomaksi muuttuu!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti