Omistaja

Ostin eilen auton.

Kyseessä ei ole suurikaan mullistus, koska samainen auto on ollut meillä käytössä on/off jo monta vuotta. Nyt se vain siirtyi nimellistä summaa vastaan äidiltä minun nimiini ja vakuutuksen piiriin.

Henkinen prosessi on kyllä ollut pitkä ja vaikea. Auton osti ja otti alun perin käyttöön vaarini alkuvuodesta 2000. Heti silloin vaari alkoi puhua, että sitten kun hän ei enää autoa tarvitse, se siirtyy minulle. En ollut edes aluksi kovin innostunut.

Saman vuoden lopulla sain ajokortin ja siitä muutaman kuukauden päästä ajoin päin rekkaa. Tänäkään päivänä en tiedä, miten minä ja ystäväni selvittiin kolarista hengissä ja enimmäkseen jopa naarmuitta, mutta sen jälkeen en ole tykännyt ajaa autoa. 

Joensuun keskustassa asuessa autolla ei myöskään ole ollut kauheasti käyttöä, joten onnistuin vaarin viimeiset elinvuodet kieltäytymään kunniasta sillä verukkeella, ettei ole tarvetta eikä edes autopaikkaa.

Viimeiset kuusi vuotta auto on ollut meillä kuitenkin kaikki kesän ja nyt muutaman vuoden ajan myös talvella. Äiti on yrittänyt myydä sitä meille jo useamman vuoden, mutta nyt se kekkuli lopulta keksi, miten asia kuuluu hoitaa: ei enää kysynyt, miltä tuntuisi ottaa auto omiin nimiin, vaan suoraan ilmoitti että näin tehdään.

Ja niin tehtiin. 

En ole koskaan ollut erityisemmin kiinnostunut autoista tai siitä, mitä käytäntöjä niiden hankkimiseen ja omistamiseen liittyy. Täytyy kiitellä internetaikaa ja sitä, miten helposti osto- ja myyntiprosessin vaiheet olivat selvitettävissä, vaikka en ehtinyt ja jaksanut hirveästi energiaa selvittelytyöhön käyttää, eikä tuttavapiiristä ole oikeasti ollut tässä juurikaan apua. Nyt on luovutustodistus täytetty, rahat siirretty, rekisteröinti ilmoitettu ja vakuutus otettu. Jostain syystä on vähän aikuisempi olo, mutta ehkä se liittyy näihin lomakeasioihin. Paperihommat sentään hanskaan, vaikka se ajamisosuus on edelleen mielestäni aika pepatista.

Mutta nyt vielä vinkki, jos lähipiirissäsi joku samanlainen ummikko tuskastelee auton hankintaan liittyviä asioita: vastaa mahdollisimman suoraan.

Jos kysymys kuuluu esimerkiksi "mitä se vakuutus ees maksaa", mikään seuraavista ei ole hyvä vastaus:

- Ihan helvetisti.

- Tosi paljon.

- Kallista on.

- Riippuu autosta.

- Vanhat asiakkaat saa bonuksia.

Ne eivät kerro kyselijälle mitään, vaikka sinällään paikkansa pitävätkin. Huomattavasti valaisevampi vastaus sen sijaan on esimerkiksi tämä: "Se riippuu autosta, mutta perusvakuutuksen kohdalla vuositasolla puhutaan satasista, ei kympeistä tai tonneista. Voit laskea vakuutusyhtiön nettisivuilla tarkan hinnan rekisterinumeron avulla ilmaiseksi."