näinä päivinä

Toisinaan on Cat Stevens -päiviä. Silloin on hyvä hyödyntää sisään tehty työaika, lähteä vähän aikaisemmin , lukea aloitettu romaani loppuun ja viettää hiljaista aikaa kotona.

versoo

Kevät on mennyt minulta jotenkin ihan ohi. Kesäkuu on jo ihan ovella, enkä ole tajunnut koko asiaa! Siitepölyn olen rekisteröinyt, mutta tuomet ja hedelmäpuut ovat alkaneet kukkia vaivihkaa, ilman lupaani.

Onneksi kotonakin kohta kukkii, sillä ensimmäistä kertaa ikinä olen innostunut istuttamaan asioita. Kaksi yrttipurkkiani viettävät edelleen viikon jälkeen hiljaiseloa, mutta basilika ja auringonkukka vihertävät jo iloisesti. Sormet syyhyävät uusien purkkien pariin, mutta toki voisin myös miettiä, mitä oikeasti haluan, mille on tarvetta ja mikä näyttäisi kivoimmalta.

Epätarkkoja versoja.

Äh, tekisi mieli investoida kunnon kameraan. Turhauttaa, kun sisäkuvat ovat aina epätarkkoja tai niissä on vähintäänkin todella ruma valo. Tai pikkuisten auringonkukkieni tapauksessa molemmat. Muutoin vanha toimii vielä, joten sitä voisi toki kantaa mukana huolettomana pokkarina silloin, kun kuvien laadulla ei ole niin väliä.

Isoja investointeja on kuitenkin tullut tehtyä viime aikoina sen verran, että taitaa kamerakin jäädä haavelistalle futonin seuraksi. Valintojahan nämä ovat: nyt valitsin informaatiotutkimuksen aineopinnot (595 EUR). Pelottaa jo nyt se työmäärä, jonka joudun ensi vuonna tekemään päivätyön ohella. Mutta jos suinkin jaksan pakertaa, vuoden päästä minulla on ihan oikea ammattipätevyys. Ehkä se on investoinnin arvoista.

john, elton john

Keskiviikon 27 Dresses -leffahetki sinetöi sen, mitä Groove FM pohjusti koko alkukevään: innostuin Elton Johnista.

Minun ikäpolveni ihmisillä lienee se ongelma, ettei Elton Johnin hyvien hittien aikaa muisteta. Kyseessä ei ole ollut niinkään muusikko vaan julkkis, hassunnäköinen homoikoni edustamassa kaikissa mahdollisissa tilaisuuksissa. Musiikkipuolelta muistetaan lähinnä Candle in the Windin uusintaversio ja Leijonakuninkaan soundtrack.

Silti salakavalasti Elton Johnin tuotanto on pesiytynyt kollektiiviseen alitajuntaan - tai näin ainakin haluan ajatella, sillä omaan alitajuntaani se  todellakin on. Kuuntelin kokoelmalevyn (1970-2002) läpi ja tunnistin käytännössä kaikki rallit. Paitsi tuttuja, ne ovat myös melkein poikkeuksetta todella hyviä. Alan vasta myös oivaltaa, miten hyvä laulaja siellä aurinkolasien ja erikoisten vaatteiden takana piilee.

Alkuvuodesta töissä kuuntelemani Grooven osuus on I'm Sill Standingin jatkuva radiopyöritys. Ja mikäs siinä, sehän mitä nerokkaimpia maanantaibiisejä, etenkin työympäristössä. Ja ihan kuin kappaleessa ei olisi tehty kaikkea muutenkin kasariestetiikan valossa täydellisen oikein, siinä on myös mahdollisesti maailman hienoin musiikkivideo!

Mitähän seuraavaksi?

//muoks: ajatus- ja päivityshäirän aiheuttamat keskeneräiset lauseet muutettu kokonaisiksi!

arkiperkele

Pari päivää on mennyt väsymyskiukuttelun merkeissä. Mikään ei suju suunnitellusti, itsestäni riippumattomista syistä en pysty miettimään aikatauluja ja budjetteja, en ehdi siivota tai nukkua univelkoja pois ja vesilasikin kaatui eilen lounaslautaselle.

Tämä on se tienhaara. Voin jatkaa kiukuttelua tai koettaa kestää. Tällä kertaa päätin, että riittäköön tällä erää. Johtuisiko siitä, että aloin viikonloppuna katsomaan Ringeriä, mutta jostain kumpusi apuun 90-luvun virallinen voimanaiseni.

Yes we can!

Shuuu, ärsytys ja arjen demonit! Nyt saatte kyytiä! Ajattelin aloittaa ostamalla kaapin täyteen ruokaa ja pesemällä vessan. Ehkä käyn myös katsomassa pikkukenkiä kesäksi. Budjetista ehtii murehtia sittenkin, kun maha on täynnä ja askel keveämpi.

titteli ansaittu

Sain eilen uuden arvonimeni suoritettua. Todisteeksi tuli diplomi.

Join kyllä myös Laitilan tuotteita.

Jaoin urakkani tasaisesti neljälle kuukaudelle: virallisesti suoritusaika olisi loppunut vasta viikonloppuna, mutta silloin en ole kaupungissa. Helatorstain aatto tuli siis mainioon koloon. Nämä oluet join:

1. Liberty Ale 

2. Double Dog

3. Discovery

4. Duff

5. Lindeman's Kriek

6. Brooklyn Black Chocolate Stout

7. Reindeer Dropping

8. New Castle Brown Ale

9. Hobgoblin

10. Flying Dog IPA

11. Mr. Sno'balls

12. London Pride

13. Young's Double Chocolate Stout

14. Saint Elmo's Golden Fire

15. Saku Kuld

16. Vaalea Velko

17. Flying Dog Amber Lager

18. ALe Coq Maiz

19. Saku Originaal

20. Fuller's ESB

21. Stella Artois

22. Corona

23. Kingfisher

24. Tsingtao

25. Red Stripe

26. Carlsberg

27. Guinness

28. Singha

29. Bishop's Finger

30. Franziskaner Kristal Klar

31. Snake Dog Classic Pale Ale

32. A Le Coq Alexander

33. A Le Coq Special

34. Lindeman's Apple

35. Barbar

36. Vaalea Leffe

37. Tumma Leffe

38. Fuller's Black Cab Stout

39. Grimbergen Blanche

40. Kwak

41. Laitila Retale

42. Kukko Pils

43. Laitilan Vehnänen

44. Laitilan Portteri

45. Urguel

46. Budejovicky, vaalea

47. Budweiser

48. Chimay, sininen

49. Rochefort 6

50. Weihenstephanen Vitus

+

Bonusolut Rochefort 10.

Hauskaa on, että muistan kaikista oluista, missä seurassa ja tilanteessa olen ne juonut. Vaikka neuvoksen titteli tuli tällä kertaa vain minulle, on tämä ollut kovin sosiaalinen prosessi. Lisäksi olen asunut Joensuussa ja kuluttanut aikaa Palaverissa jo niin kauan, että oli jo korkea aika asian hoitamiseen pois päiväjärjestyksessä.  Harvoin sitä tulee myöskään ajatuksella maisteltuja uusia oluita. Ainoat valinnat, joita oikeasti kadun ovat numerot 2 (kammottava närästys) ja 47 (aina yhtä pahaa). Lisäksi bonusolut aiheutti megakrapulan, mutta sitä en valinnut itse vaan se kiikutettiin eteeni perustein "ei voi tehdä tutkintoa ilman tätä olutta".

Kunhan elämä alkoi hiljalleen voittaa, katumusharjoituksena pesin olohuoneen ison ikkunan ja leivoin työkaverilta saamallani ohjeella hapankaalipiirakan. Tuhti tapaus, mutta voi niin hyvää. Ei ole rahkavoitaikinan voittanutta.

Naaaam!

Korkkasimme myös jokiasemakauden, muut oluella, minä vissyllä ja croissantilla. Kesän ensimmäinen päivä oli tänään.