Keskiviikon 27 Dresses -leffahetki sinetöi sen, mitä Groove FM pohjusti koko alkukevään: innostuin Elton Johnista.
Minun ikäpolveni ihmisillä lienee se ongelma, ettei Elton Johnin hyvien hittien aikaa muisteta. Kyseessä ei ole ollut niinkään muusikko vaan julkkis, hassunnäköinen homoikoni edustamassa kaikissa mahdollisissa tilaisuuksissa. Musiikkipuolelta muistetaan lähinnä Candle in the Windin uusintaversio ja Leijonakuninkaan soundtrack.
Silti salakavalasti Elton Johnin tuotanto on pesiytynyt kollektiiviseen alitajuntaan - tai näin ainakin haluan ajatella, sillä omaan alitajuntaani se todellakin on. Kuuntelin kokoelmalevyn (1970-2002) läpi ja tunnistin käytännössä kaikki rallit. Paitsi tuttuja, ne ovat myös melkein poikkeuksetta todella hyviä. Alan vasta myös oivaltaa, miten hyvä laulaja siellä aurinkolasien ja erikoisten vaatteiden takana piilee.
Alkuvuodesta töissä kuuntelemani Grooven osuus on I'm Sill Standingin jatkuva radiopyöritys. Ja mikäs siinä, sehän mitä nerokkaimpia maanantaibiisejä, etenkin työympäristössä. Ja ihan kuin kappaleessa ei olisi tehty kaikkea muutenkin kasariestetiikan valossa täydellisen oikein, siinä on myös mahdollisesti maailman hienoin musiikkivideo!
Mitähän seuraavaksi?
//muoks: ajatus- ja päivityshäirän aiheuttamat keskeneräiset lauseet muutettu kokonaisiksi!
Aaaaa! Todellakin on kollektiivisessa muistissa. En ole ikinä tajunnut, että tuokin biisi on Eltonia, vaikka ihan tuttu. :D
VastaaPoista-Maija P.
Mie olen jotenkin etäisesti tiedostanut, että ilmeisesti Elton John on nero. En ole kuitenkaan koskaan vaivautunut tarkistamaan epäilyjäni, koska hassut lasit jne. Mutta onhan sillä sedällä myös muun muassa Your Song, joka o kyllä yksi ihanimmista siirappikappaleista maailmassa. (Ja maailman vaikein laulaa myös, on yritetty.)
VastaaPoistaItse muistan kuinka Elton kolahti Almost Famousin kautta: Mona Lisas and Mad Hatters ja erityisesti bussiyhteislaulukohtauksen Tiny Dancer tekivät lähtemättömät vaikutukset, vieläkin minun kaksi lemppari Elton-biisiä. :)
VastaaPoista