Siitä on aika lailla 11 vuotta, kun Piia-Noora Kauppi päästi ilmoille legendaarisen aivopierunsa siitä, ettei yhteiskunnan tarvitse taata työttömille "sellaista elämää, jossa viihtyy ja nauttii ja pystyy puhumaan kännykkään ja käymään elokuvissa". Vuodet vierivät, mutta kontekstistaan irrotettu sitaatti on jäänyt elämään. Kaupin nykyisestä linjasta en tiedä sen enempää ja kännykkään puhuminenkin on nykyään onneksi rutkasti halvempaa, mutta asia muistuu mieleen vähintäänkin aina kävellessäni Tapion ovesta sisään.
Vuonna 2000 elokuviin pääsi näytännöstä riippuen kotikaupungissani 25-35 markalla, joka oli silloin melko vähän tai ainakin kohtuullista. Helsingissä lippu kustansi viikonloppuisin 50 markkaa ja se tuntui pikkukaupungin tytöstä ihan valtavalta summalta, mutta olihan Tennis- ja Kinopalatsit tosi hienoja. Nykyään leffalipun perushinta on isoissa kaupungeissa 10-12 euroa ja täälläkin 9,5. Se on paljon rahaa ja siksi suosin pystyessäni päivänäytöksiä ja sarjalippuja. Elokuvissa käymisestä, yhdestä rakkaimmasta harrastuksestani, en nimittäin luovu.
Tämän valossa siis kiitos Tapion ranskalaisen elokuvan viikolle. Piletti melkein kaikkiin elokuviin kustantaa kolme euroa ja ainakin eilen näkemäni Dans la vie oli varsin sympaattinen pikkuelokuva, josta tosin olisin ehkä nauttinut enemmän, jos takanani ei olisi istunut kouluryhmää, joiden mielestä oli tirskumisen aihe aina, kun toinen päähenkilö liikkui pyörätuolillaan. Mutta in your face, sinä menneisyyden Piia-Noora. Kolmesta eurosta ei pitäisi olla yhtään kenelläkään napisemista. Sen kunniaksi aion käydä myös lauantaina katsomassa Serge Gainsbourgin elämäkertaelokuvan.
Ranskalaisen elokuvan viikon huono puoli on se, että se ei ainakaan auta aktiivitilassa olevaa matkakuumettani. Kaipailen nyt erityisesti Britteihin ja Ranskaan kävelemään kivisille pikkukujille, syömään herkkuruokia ja ihmettelemään taidegallerioita ja kauniita rakennuksia. Tekisi mieli vaihtaa maisemaa vähintään pariksi viikoksi tai kuukaudeksi, mutta se ikävä kyllä maksaa vähän enemmän kuin kolme rahaa. Onneksi potentiaalisten matkakohteiden tutkiminen ja HostelWorldin selailu on ilmaista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti