Täytin eilen vuosia. Yleensä järjestän edes jonkinlaisen kahvituksen, mutta nyt en jaksanut juhlia. Kävin töissä, elokuvissa ja teellä, sitten menin kaupan kautta kotiin.
Sain äidiltä lahjaksi villasukat ja lasinalusia. Siskon lapset soittivat ihanimman synttäripuhelun illalla. Marko siivosi kotona. Facebook tulvi ihania muistamisia. Ei siis pitäisi olla valittamista.
Kuitenkin on.
Ensimmäistä kertaa vuosikausiin oma ikä tuntuu pahalta. Kurkkua kuristaa, rintaa puristaa ja ahdistaa. Olo on muutenkin viime aikoina ollut kovin alavireinen ja siihen eilen illalla vallannut ikäahdistus on vallinnut tänään koko päivän, eikä loppua näy.
Joskus vuosien päästä varmaan naurattaa. Höhöö, ikäkriisi 34-vuotiaana, eipä tiennyt tyttö. Mutta tämän asian ymmärtäminen ei tässä hetkessä auta. Stop, aika, stop! En pysy mukana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti