Viime viikolla tuli kokeiltua pitkään harkitsemani matkustusvaihtoehto, yöbussi Joensuusta Helsinkiin. Olisi varmaan jäänyt nytkin väliin, mutta iltajunalta ei ollut jatkokyytiä, eikä aamukuuden juna houkuttanut, kun siinä tuntuu aina menevän puoli päivää hukkaan.
Ennen lähtöä jännitti ihan hulluna, sillä en ole kummoinenkaan bussissa nukkuja. Ja olihan niitä miinuksia, mutta vastapainoksia myös plussia.
+ Ehdin olla perjantaina kiireettömästi kotona: pakkasin rauhassa, käytiin Markon kanssa kävelyllä ja oluella, silitin lakanapyykin, luin kirjani loppuun, söin iltapalaa ja kävin suihkussa.
+ Olin Karkkilassa lauantaiaamuna jo 9.15, vaikka Helsingissä piti hengailla tunti ennen aamun ensimmäistä bussia.
+ Picnicin kohtuuhintainen aamiaissetti (kahvi + tuoremehu + taivaallinen chiapuuro 5,90) kantoi perillä odottelevaan brunssiin asti ja Kamppi oli aamutuimaan ihanan rauhaisa.
+ E-tason uusi, siisti ja ilmainen vessa pelasti paitsi aamun, koko päivän.
- Bussin penkit oli muotoiltu oudosti, ne olivat kyllä hyvät istua, mutta hankalat makoilla. Samoin uuden mallinen turvavyö teki vaaka-asennosta mahdottoman.
- Lappeenrannassa kuski vaihtui ja uusi päätti kuuluttaa kaikki pysäkit isoon ääneen mikrofoniin, edellinen kun oli ystävällisesti hiljaista tyyppiä.
- Bussi lähti Lappeenrannasta kolmen korvilla, joten kyydissä oli myös baarista kotiin matkaavia kourallinen. Korvatulpista (ja pyynnöistä olla hiljempaa) ei ollut ratkaisevaa apua. Onneksi jäivät Taavetissa.
Turhaan siis jännitin, plussat ylittävät laadullisesti miinukset mennen tullen. Sain jopa nukuttuakin vähän, jos en nyt merkittävän paljon tai sikeästi. Voin hyvin käyttää yhteyttä toistekin, jos seuraavana päivänä on tärkeää menoa. Nyt ohjelmassa oli vain hengailua, niin pieni nuokunta ei haitannut ja kahviakin oli saatavilla riittämiin.
Ja kyllähän ne majapaikan ovella vastassa olleet iloiset laulelijat piristivät kummasti.
Ennen lähtöä jännitti ihan hulluna, sillä en ole kummoinenkaan bussissa nukkuja. Ja olihan niitä miinuksia, mutta vastapainoksia myös plussia.
+ Ehdin olla perjantaina kiireettömästi kotona: pakkasin rauhassa, käytiin Markon kanssa kävelyllä ja oluella, silitin lakanapyykin, luin kirjani loppuun, söin iltapalaa ja kävin suihkussa.
+ Olin Karkkilassa lauantaiaamuna jo 9.15, vaikka Helsingissä piti hengailla tunti ennen aamun ensimmäistä bussia.
+ Picnicin kohtuuhintainen aamiaissetti (kahvi + tuoremehu + taivaallinen chiapuuro 5,90) kantoi perillä odottelevaan brunssiin asti ja Kamppi oli aamutuimaan ihanan rauhaisa.
+ E-tason uusi, siisti ja ilmainen vessa pelasti paitsi aamun, koko päivän.
- Bussin penkit oli muotoiltu oudosti, ne olivat kyllä hyvät istua, mutta hankalat makoilla. Samoin uuden mallinen turvavyö teki vaaka-asennosta mahdottoman.
- Lappeenrannassa kuski vaihtui ja uusi päätti kuuluttaa kaikki pysäkit isoon ääneen mikrofoniin, edellinen kun oli ystävällisesti hiljaista tyyppiä.
- Bussi lähti Lappeenrannasta kolmen korvilla, joten kyydissä oli myös baarista kotiin matkaavia kourallinen. Korvatulpista (ja pyynnöistä olla hiljempaa) ei ollut ratkaisevaa apua. Onneksi jäivät Taavetissa.
Turhaan siis jännitin, plussat ylittävät laadullisesti miinukset mennen tullen. Sain jopa nukuttuakin vähän, jos en nyt merkittävän paljon tai sikeästi. Voin hyvin käyttää yhteyttä toistekin, jos seuraavana päivänä on tärkeää menoa. Nyt ohjelmassa oli vain hengailua, niin pieni nuokunta ei haitannut ja kahviakin oli saatavilla riittämiin.
Ja kyllähän ne majapaikan ovella vastassa olleet iloiset laulelijat piristivät kummasti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti