fantastic mr fox

Eipä vähemmän yllättäen sitten tippunut töitä. Valinnassa kuulemma painotettiin kaupallista koulutusta ja työkokemusta alalta, jota minulla on aika paljonkin. Herää kysymys, että jos se koulutus oli pakollinen, miksi minut edes haastateltiin. No minkäs teet.

Uutta matoa koukkuun, sanoisi optimisti.

Leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä, sanoisi pessimisti.

Törmäsin eilen sattumalta kävelykadulla vanhaan ystävään, joka pikkutakissa ja solmiossa puhui kännykkään seminaarin kahvitauolla. Kulttuurialan miehiä, ei vielä valmistunut. Oman mediaseksikkään alan vakitöissä reissaamaassa Helsingistä (lentäen) Joensuuhun ja Joensuusta (lentäen) Ruotsiin. Että ehkä tässä on vielä toivoa, vaikka en olekaan yhtä charmantti tapaus. Joka tapauksessa kyseisen herrasmiehen kohtaaminen piristi kummasti. Jauhettiin hetki kuulumisia ja käytiin yhdessä karkkikaupassa. Perussettiä.

Sattumuksen jälkeen tallasimme Markon kanssa karkkipussit ja DVD laukussa rönöttämään telkkarin ääreen. Image ei valehdellut. Fantastic Mr Fox taitaa hyvinkin olla Wes Andersonin paras elokuva tähän mennessä. Ja ainakin ihan sikkehyvä niiq.

"Fo real?" tarkensi katu-uskottava poikaystäväni Filkan hyllyllä varmaan kolmesti. Pidin kuitenkin pääni ja käytin tehoavaa myyntitaktiikkaa. "Wes Andersonin nukkeanimaatio, joka perustuu Roald Dahlin kirjaan. Ja siinä on George Clooney, joka on kettu. Ei voi olla huono." Olin oikeassa.

Tekisi silti mieli ärähtää Filmtownin genreluokituksista. Hot Fuzz ja Shaun of the Dead on molemmat toimintahyllyssä. The Squid and the Whale on komediahyllyssä. Ja mistä löytyikään Fantastic Mr Fox? Kyllä, lastenelokuvista. Ja kyllä, (Imagea mukaillen) lastenelokuvaluokitus on juuri se syy, että elokuva floppasi Jenkeissä, joka taas sai dominoefektillä aikaan sen, ettei se saanut elokuvateatterilevitystä vaikkapa Suomessa.

Filmtownin elokuvaluokittelijoille siis tiedoksi: päät pois takamuksista ja silmät auki! Tuntuu ihan äärimmäisen nurinkuriselta, että eletään vuotta 2010 ja vieläkin automaattinen oletus on, että jos se on animaatio, se on lapsille. Kun ei se aina vaan ole. Ei sillä, olen viimeinen ihminen väittämään, että lastenanimaatioissa olisi mitään vikaa, mutta koko perheen hupiseikkailuna tämä kyseinen taideteos kyllä karkottaa kohdeyleisönsä (fo real!) ja harmistuttaa suurimman osan katsojistaan.

Ja muille tiedoksi, että kaivakaa Fantastic Mr Fox sieltä lastenelokuvien joukosta ja katsokaa se. Se on Wes Andersonin nukkeanimaatio, joka perustuu Roald Dahlin ihanaan satukirjaan. Ja siinä on George Clooney (ja Jason Schwartzman ja Meryl Streep ja Owen Wilson ja..), joka on kettu. Ei voi olla huono.

// edit: Musiikista vuonna 2010. Huom! Sisältää saatananpalvontaa. Joensuussa tai ehkä Venäjällä.