Tänään annoin itseni luovuttaa.
Asensin GreyMatterin blogikseni reilu neljä vuotta sitten. Koska olen minä, en tietenkään päivittänyt ohjelmistoani sittemmin (if it ain't broken jne) ja nyt palveluntarjoajani sulki systeemit oma-aloitteisesti minulle kertomatta. Sain lopulta udeltua, mistä on kyse, ja hakemistot luvattiin avata uudestaan, jos suostun päivittämään ohjelmistoni. Sen toki tein. Paitsi että sitten ei toiminut enää mikään. Aikani tapeltuani päätin antaa olla.
Blogitta en kuitenkaan osaa olla. Scribble.nu palveli minua 2000-2002. Bloggerin kanssa tappelin 2002-2006. 2006-2010 olin tuon GreyMatterin huomissa. Ja nyt taas täällä Blogspotissa, mikä on vähän outoa, sillä Bloggerin levittyä vannoin, etten tämän pariin koskaan palaa. Olen tänään istunut yhtäjaksoisesti koneella kauemmin kuin aikoihin ja meinneiltä vuosilta tutut jumitukset ja säryt ovat vallanneet kroppani. Paluun on tehnyt myös samoilta ajoilta tuttu maaninen olotila, jossa haluaa saada kaiken valmiiksi ja kuntoon heti. Kierre on valmis. Yritän nyt pärjätä tällä oranssilla puneratavalla (ärh), ettei mene iltakin tässä nököttäessä.
Omiin ulkoasuihin tottuneelle ihmiselle tällaisen valmiin alustan käyttäminen on uutta ja ihmeellistä ja väärää ja huonoa ja kirjoituskentän muotoiluasetuksen on tyhmät ja mitä kaikkea. Mikään ei toimi juuri niin kuin pitäisi ja muutenkin on kummastunut olo vähän kaikesta. Toisaalta vaihtoehtoja on juuri niin paljon, kun jaksaa ympäriinsä klikkailla. Ja tämä varmaan päivittää itse itsensä.
Kommaan sulle hihhihhii. Tiesitkö muuten, että Parikkalassa toimi huopikastehdas vielä 80-luvulla? Hieman Parikkalan asemalta Joensuuhun päin näkee junastakin kyltin "Huopatehdas 1". Se on Joensuuhun mennessä junan oikealla puolella, ihan kilometri pari aseman jälkeen. Typotan kuin kreisi.
VastaaPoistaHöhöö, mikä kellonaika Maibon kommentilla.
VastaaPoistaHehehee.
VastaaPoistaOotte ihania :D
VastaaPoistaLisäksi huopikastehdas oli ihan uutta infoa. Mistähän sellaiset retrot vielä saisi? Ovat ilmeisesti kumppareiden jälkeen nyt seuraava nouseva designilmiö. En ala.
menetät sie nyt kaiken mitä oot kirjottanut? aapuuaa. tuota pelkään siis itse kun nyt en enää kirjoita aktiivisesti, mutta luen vanhoja juttujani hyvinkin säännöllisesti pitääkseni pääni kasassa ja tajutakseni että olen kasvanut ihmisenä. mutta entä jos livejournal päättää tuhota sen kaiken? pitäisikö ne copy-pasteta johonkin itselle talteen? ps. eikä sekään ole turvattua. nimim. missään tietokoneessa kunnolla toimimaan suostuvaiselle dvd:lle vuonna 2005 kaikki tiedostonsa tallentanut
VastaaPoistaOn mun vanhat kirjoitukset itsellä tallella ihan sieltä Scribblestä lähtien (löysin ne juuri vanhalta - tadaa! - disketiltä!). Vuodesta 2002 eteenpäin ne on mulla netissäkin, tossa on linkit oikeessa palkissa. Eihän niitä juuri kukaan muu tosiaan lue, mutta itse niitä selailen aika ajoin tuosta samasta syystä. Kai ne pitäisi johonkin tikulle vielä tunkea ihan varmuuden vuoksi.
VastaaPoistaMieki olen vainoharhainen ja kopipeistaan kirjoitukseni tasaisin väliajoin koneen syövereihin. Älkääkä kysykö, olenko tehnyt varmuuskopioita. Ihan just ostan sen ulkoisen kovalevyn. Juu.
VastaaPoista