maanantai 30. elokuuta 2010

kipeilyä

Orastava flunssa iski loppuviikosta. Koitin koluta Joen yötä ja sen oheishulinoita kaikesta huolimatta, mutta samaan aikaan olin ärtynyt, koska silmiä ja päätä särki, kurkkua kutitti ja voimat olivat ihan poissa.  Kaikki kävivät hermoon. Väsymyksessäni meinasin sanoa tosi rumasti muutamalle naiselle teatterilla ja heittää juuri ostetun siiderin Cornerin baarimikon naamalle. Eli tein peliliikkeen ja lähdin epäkohteliaitten ihmisten keskeltä kotiin katsomaan telkkaria ja nukkumassakin olin (villasukat jalassa) hyvissä ajoin ennen puoltayötä.

Samana iltana tauti iski Markoon, mutta voimallisemmin. Eli toisin sanoen siellä suunnalla tauti alkaa jo taittua, kun taas minulla näyttäisi edelleen olevan orastavasti nenä tukossa, kurkku vähän turvoksissa ja kaikki voimat juuri sen verran vähissä, että kun luulee jaksavansa ulos, pääsee kahden, kolmen korttelin päähän. No, ainakaan ei enää pyörrytä ja jalat kantaa sentään kauppaan ja takaisin.

Heitän kuitenkin haasteen flunssalle: tule käymään kunnolla. Mielellään nyt tällä viikolla, kun ei ole yliopistotouhut vielä alkaneet. Ei sillä, etteikö minulla olisi aikaa sairastaa myöhemminkin. Reiluuden nimissä olisi kuitenkin kiva, että jos olen täysin veto pois ja tukossa, täällä olisi vastavuoroisesti ihminen keittämässä inkivääriteetä, pakottamassa syömään perusruokaa ja valitsemassa paskoja elokuvia.

(Kunhan ei tule se Samin tauti, jossa kurkku mystisesti turpoaa viikoksi ja menee sitten itsestään pois, eikä kukaan tiedä mistä johtuu.)

Valehtelin. Koskeehan se alkava koulusyksy vähän minuakin, joskaan ei vielä ensi viikolla. Jotenkin hyvä kutina siitä kaikesta, olen ihan innoissani. Vähän hassuttaa opintojen etenemisen tahti, vähän eri systeemi, mihin olen tottunut. Syksyllä pitäisi tulla kahdeksan pistettä kasaan. Mutta jee! Jee! Ja tanssitunnitkin alkaa ihan pian. Koitan nyt saada uuden moodin tälle viikolle ja keskittyä tähän kivoihin asioihin syksyssä, enkä vaikka työnhakuun. Ehkä se vielä jossain kolossa onnistuu.

Mistä ilmaantui hinku kuunnella Poets of the Fallin ekaa levyä?

1 kommentti:

  1. Ei jösses... Joka kerta, kun eksyn tänne lukemaan saan päähäni 20 minuutiksi soimaan 'huopikkaat huopikkaat äiti tahtoo piilottaa...' ja sitten alotan uuden kierroksen vielä juuri ennen nukkumaan menoa :D
    T:Anne

    VastaaPoista