Tänään on viimeinen lomapäivä ja minulla on suhtautumisvaikeuksia. Jos olisin tiennyt työnantajan säästösuunnitelmista lomia anoessani, olisin nyt lomaillut suosiolla neljä viikkoa putkeen. Koska kuitenkin säästin kasan lomapäiviä syys/talvikaudelle ja edessä on myös säästötalkoiden palkatonta vapaata vielä tämän vuoden puolella, tulee tulevasta talvesta (toivottavasti) huomattavasti helpompi kuin menneestä.
Sitä paitsi kesäasioiden tekeminen saa luvan jatkua ainakin syyskuulle! Ilmatkin näyttävät sen suhteen suosiollisilta. Ja onhan minulla kolmen päivän lomapätkä vielä parin viikon päästä, sillä silloin kutsuu Tallinna. Joten eipä nyt heitetä vielä kirvestä kaivoon.
Tämän kolmen viikon aikana ehdin kyllä monen monta kivaa juttua: pari kertaa kesäteatteriin, mustikkametsään, reissuille, näkemään ystäviä kotona ja maailmalla. Istuin pussikaljalla, tutustuin WeeGeen tarjontaan, matkustin ensimmäistä kertaa ikinä bussilla Joensuusta Helsinkiin ja leivoin ihania asioita. Koin puskista tulleen fanityttöreaktion törmättyäni Tarja Haloseen Suokissa ja sen jälkeen erinnäisiin näyttelijöihin Rytmissä. Sain jopa ystävällistän apua viimeisten mattojen pesuun, joten nyt jos vain jaksaisin pestä lattiat, saisin puhtaat matot piristämään alkavaa arkea.
Viimeinen viikonloppu starttasi kotibileillä. Viisaasti join viinin seassa koko illan vissyä, mutta jos menee nukkumaan puoli neljä, on seuraava päivä auttamatta vähän ankea. Tulipa eilen siis muistuteltua itselleen, että raja "mennään Raxiin"-henkisen dagen efterin ja oikeasti hyvin ruuan välillä on minimaalisen häilyvä. Ilmeisesti raja kulkee jossain Marttakahvion piirakoiden tienoilla, koska sillä reissulla koukkasin myös pussillisen Pikkunupun pensaspapuja. Päädyttiin siis Rax-reissun sijaan tekemään ruuaksi papu-tomaatti-fetasalaattia ja pastaa tuorepestolla - oman parvekkeen yrteissä tietenkin. Jossain touhuilun tuoksinnassa totesin inhoavani meitä, jos en olisi minä. Oli muuten hyvää.
Onneksi näin, koska puuhastellessa löytyi jälleen inspiraatio kokkailla kotonakin kaikenmoista. Huippujuttu etenkin nyt, kun sesonkiruokaa on tarjolla vaikka kuinka! Illan Mertalampi-ekskursion jälkeen tehtiin jälkkäriksi vielä pannaria, jonka kanssa Pariisista tuliaisiksi itselle tuoma kirsikkahillo pääsi viimeinkin kunnolla oikeuksiinsa. Kaapissa odottelee jo peston ja papujen lisäksi pussillinen lehtikaalia ja kesäkeittoainekset. Naaam! Arjen alkaessa lupaan kuitenkin olla postaamatta kuvia jokaisesta syömästäni ruuasta internetin iloksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti