Viime sunnuntaina halusin tehdä viemisiä Buffy-maratoniltaan ja löysin pakastimesta pyörimästä vielä pari pussia viime kesän raparperia. Silloin kutsutaan avuksi suomalaisten keittokirjojen ehdoton klassikko.
Kaisa Isotalo, Raija Kuittinen & Ragni Tennberg: Kotiruoka
Otava 1999
"Keittokirja kotia ja koulua varten"
60. painos (täysin uudistetun 48. painoksen 13. painos)
Kirja ilmestyi ensimmäisen kerran 1908
Painosten määrä kertoo kaiken tarpeellisen. Oman käsitykseni mukaan Kotiruoka-kirjan joku (tai useampi) painos löytyy käytännössä jokaisesta suomalaisesta kodista - tai ainakin pitäisi löytyä! Kirja sisältää kaiken tarpeellisen suomalaisesta arkiruuasta, eikä parempaa perusteosta ole vielä tullut vastaan. Kotiruoka on se kirja, josta minäkin joka kerta tarkastan, missä lämpötilassa makaronilaatikko pitikään paistaa ja miten se peruspullan resepti menikään.
Haasteeseen päätynyt resepti toimii hyvänä esimerkkinä toisesta minulle tyypillisestä tavasta käyttää tätä kirjaa: kaapissa on jotain tiettyä raaka-ainetta, mutta päässä ei ole mitään ajatusta, mitä siitä tekisi. Nyt siis kaipasin innostavaa raparperiohjetta, eikä sitä tarvinnut kauan arpoa.
Raparperijuoma
1½ l raparperipaloja
1 kanelitanko
2 l vettä
2 dl sokeria
hiven inkivääriä
Pane raparperit, kanelitanko ja vesi kattilaan. Keito noin 10 minuuttia. Siivilöi juoma. Lisää sokeri ja inkivääri. Jäähdytä ja tarjoa kylmänä janojuomana.
Arvio
Eipä paljon helpompaa voisi kesäisen juoman tekeminen olla. Mehu oli makeaa, mutta maku silti mukavan raikas ja kirpsakka. Maku vahvistui päivien mittaan ja keskiviikkoaamuna viimeistä lasia juodessani jouduin jo laimentamaan mehua vähän vedellä. Samalla sekä makuun että väriin tuli syvyyttä ja itse ainakin tykkäsin muutaman päivän maustuneesta mehusta enemmän kuin sunnuntaina tuoreeltaan juodusta, jolloin kaneli puski vielä läpi vähän liikaa.
Tein siis pakastetuista raparpereista, mutta koska työkaverini uhkasi tuoda minulle tulevalla viikolla säkkikaupalla raparperia, taidan kokeilla seuraavaksi tuoreilla. Samalla mukaan voisi lorauttaa vähän sitruunaa. Maustuneempaan mehuun myös vissy voisi olla hyvä lantrinki.
---
Raparperijuoman myötä keittokirjahaaste jää määrittelemättömälle tauolle. En tykkää luovuttaa, jos olen johonkin projketiin ryhtynyt, mutta nyt ei oikeasti jaksa. Tällä hetkellä kiinnostaa lähinnä juustoleipien syöminen, enkä saa itse reseptien selaamisesta oikein mitään irti. Ensisijainen tavoite olisikin saada nyt syöminen tavallisille urille ja jatkaa sitten ehkä kirjojen selailua.
Kevään aikana kolme kirjaa löysi jo uuden kodin. Seitsemän odottaa vielä kokkausta ja tarkempaa arviointia haasteen merkeissä sitten joskus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti