Viime viikko oli harvinaisen pyllystä. Oli nestehukkaa, takapakkia, PMS-oireita, itkeskelyä, unohtunutta syömistä, ylenkatsomista ja yleistä inhottavuutta. Niiden valossa unohtuu keskiviikon Breakfast Club ja leffavisa, torstain piristävä kyläily vanhalla ystävällä ja perjantain Matkustelu. Tosin Kuopio-matkailuakin varjostivat sekä omat että Maijan erinnäiset särkytilat, vaikka urheasti tallattiinkin ostosparatiisin käytäviä koko päivä.
Koko viikon tuntui siltä, että jotain peruuttamatonta pahaa tapahtuu hetkenä minä hyvänsä. Lauantai-iltana tulin kivoista juhlista aikaisin kotiin ja sain päänsäryn, joka ei talttunut edes vahvoilla Panadoleilla. Ihmekö tuo, kun se puhkesi jonkinlaiseksi puolituiseksi flunssakukaksi vuorokautta myöhemmin. Nyt silmät ei halua tarkentaa, päätä särkee, kurkku on kipeä ja olo kuumeinen, mutta nuhaa tai lämpöä ei ole. Wuppiduu.
Sisuunnuin. Ei tämä kesä nyt näin voi mennä, en suostu.
Siispä eilen sitten ostin lennot Prahaan. Tänään varasin hostellinkin. Nyt laulaa Pinterest.
En ole matkustanut yksin sitten vuoden 2008, joten taitaa olla korkea aikakin. Eilisen jälkeen olen jo ymmärtänyt, ettei viisi päivää riitä mihinkään, kun kiinnostavaa nähtävää on ihan liikaa ja kerrankin voin nähdä kaiken haluamani ajattelematta matkakumppanin mahdollista matkakestävyyttä. Haluan nähdä linnan ja vanhan kaupungin, black light -nykytanssia, Klementinumin jännän kirjaston, Kutná Horan luukirkon ja sitten on tieytsti kaikki kirkot, katakombit, galleriat, pienpanimokierrokset, jazzbaarit ja mitä vielä.
Herääkin kysymys, miten ihmeessä en ole edes ajatellut käyväni Prahassa aiemmin. Nytpä on hyvää aikaa ja erinomainen syy kerrankin suunnitella oikein sydämeni kyllyydestä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti