Vähemmän yllättäen viime aikoina minua on puhutellut lähinnä unenomainen, surumielinen musiikki. Olen muun muassa kaivanut M. Heavenlyn vuosien tauon jälkeen hyllystä ja Ed Sheeranin Bloodstream on soinut repeatilla viimeiset pari viikkoa.
Siitä huolimatta - vai ehkä juuri siksi? - Ranskan aurinkoinen euroviisu pyyhkäisi mukanaan kuin lempeän kesäinen tuulenpuuska. Voi valloittavasti hymyilevä hammaslääkäri Amir Haddad, minkä teit.
Oli siellä toki muitakin suosikkeja, Georgian mahtava Midnight Gold etunenässä. Mutta Amir on se, jota popitin pitkin sunnuntain työpäivää, että sain yliväsyneenä klikkailtua palikoita InDesignissa paikoilleen.
Edes englanninkielinen kertsi muutoin oivallisen ranskaksi lauletun rallin keskellä ei haittaa. Tämä on kesäbiisini 2016.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti