Jaha. Marjahulluus on laajentunut yleiseksi säilöntämaniaksi.
Viime viikolla pysyin ihan aisoissa: varovaisesti kuivasin litran verran mustatorvisieniä ja paistoin vielä yhden pussin kanttarellia pakkaseen. Vähän saatoin googlettaa hyytelöiden ja marmeladien ohjeita.
Ilmeisesti tämä on kuitenkin tarttuvaa laatua. Eilen Marko palasi Savosta mukanaan kymmenen litraa punaherukkaa, jota sitten pakastettiin, hillottiin, paseerattiin ja kuivattiin sunnuntai-illan ratoksi. Litra lahjoitettiin pois.
Onpahan viimeinkin hyötykasvikuivurille ihan oikeaa käyttöä. Estelyistäni huolimatta äiti päätti nimittäin kantaa kuivurin luokseni joitain vuosia sitten, enkä ole aiemmin saanut aikaiseksi kuivata kuin muutamia hassuja yrttejä. Nyt sitten hurisee keittiössä yötä päivää.
Tänään torin poikki kävellessä matkaan tarttui melkein vahingossa jättimäinen pussillinen herkkutatteja. Valtaosa oli valitettavan huonoja, mutta muutaman pussillisen sain sentään paistettua varastoon.
Sen verran meni kuitenkin hermot matoisia sieniä syynätessä, että vähän lannistuin. Jospa tämä vielä tästä. Ja jos muu ei auta, piilotan kuivurin takaisin yläkaappiin. Sen esiin kaivaminen on sen verran iso vaiva, etten ihan kevein perustein sitä sieltä jaksa ottaa. Eikä pakastimeenkaan enää oikeasti mahdu.
Mutta työkaveri kyllä lupasi rouskuja ensi viikoksi. Send help.
Viime viikolla pysyin ihan aisoissa: varovaisesti kuivasin litran verran mustatorvisieniä ja paistoin vielä yhden pussin kanttarellia pakkaseen. Vähän saatoin googlettaa hyytelöiden ja marmeladien ohjeita.
Ilmeisesti tämä on kuitenkin tarttuvaa laatua. Eilen Marko palasi Savosta mukanaan kymmenen litraa punaherukkaa, jota sitten pakastettiin, hillottiin, paseerattiin ja kuivattiin sunnuntai-illan ratoksi. Litra lahjoitettiin pois.
Onpahan viimeinkin hyötykasvikuivurille ihan oikeaa käyttöä. Estelyistäni huolimatta äiti päätti nimittäin kantaa kuivurin luokseni joitain vuosia sitten, enkä ole aiemmin saanut aikaiseksi kuivata kuin muutamia hassuja yrttejä. Nyt sitten hurisee keittiössä yötä päivää.
Tänään torin poikki kävellessä matkaan tarttui melkein vahingossa jättimäinen pussillinen herkkutatteja. Valtaosa oli valitettavan huonoja, mutta muutaman pussillisen sain sentään paistettua varastoon.
Sen verran meni kuitenkin hermot matoisia sieniä syynätessä, että vähän lannistuin. Jospa tämä vielä tästä. Ja jos muu ei auta, piilotan kuivurin takaisin yläkaappiin. Sen esiin kaivaminen on sen verran iso vaiva, etten ihan kevein perustein sitä sieltä jaksa ottaa. Eikä pakastimeenkaan enää oikeasti mahdu.
Mutta työkaveri kyllä lupasi rouskuja ensi viikoksi. Send help.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti