Joulukuun luetut

Kirjavuosi 2016 kääritään pakettiin tällä postauksella.

Jani Toivola: Musta tulee isona valkoinen

Tämä kirja saa ajatukset liikkeelle. Muistelmateos etenee periaatteessa kronologisesti mutta rönsyilee paikasta toiseen. Toivolan jutut ovat kiinnostavaa luettavaa, koska elettyjä elämänvaihteita on paljon ja aivoissani kuplii, kun mietin, minkälaisia valintoja voikaan elämässä tehdä. Harvasta meistä saa näin kiinnostavia tarinoita kerrottua alle nelikymppisenä! Kirja kertoo paljon, mutta mielenkiintoista on myös kaikki se, mitä on tietoisesti jätetty pois - esimerkiksi Idols (josta ainakin itse omaan ensimmäiset tarkat Toivola-muistikuvat) mainitaan vain kerran sivulauseessa. Toivola on huikea puhuja, joten onkin harmillista, että mielestäni teksti oli vähän puisevaa. Äänikirjana tämä olisi varmasti mainio. Luettunakin Jani Toivola tuntuu kuitenkin kirjan jälkeen kummallisen tutulta.

Eowyn Ivey: Lumilapsi

Harvoin tajuaa jo kirjan ensimmäisellä sivulla, että tarina tulee viemään täysin mennessään. Nyt kävi näin. Lumilapsi oli ihana, kaunis ja raastava aikuisten satu. Lapsettomuudesta kärsivä uudisasukaspari Jack ja Mabel raatavat tilallaan ja yrittävät selvitä talven yli. Sitten tapahtuu ihme. En ole koskaan käynyt Alaskassa, mutta sen luonnossa tuntuu olevan paljon samaa mystiikkaa kuin suomalaisessa metsässä. Lumilapsessa mystiikka ja fantasia ovat vahvasti läsnä, vaikka vakavamielisempi lukija voi myös lukea kirjan realistisemmin lasein. Kirjan pohjavire on surullinen, mutta näiden kansien väliin mahtuu koko tunteiden kirjo.

Liane Moriarty: Mustat valkeat valheet

Pinterest-löytö oli ihan mahtavaa lomalukemista! Australialaisen esikoulun vanhempainyhdistyksen sisäiset kiemurat eivät lähtökohtaisesti vaikuta mielenkiintoisilta, mutta kyllä ne vain olivat. Mustat valkeat valheet on tavallaan dekkari, mutta tapahtunut rikos on lopulta kuitenkin vain sivujuonne kudelmassa. Kokonaisuus on tarina naisista, ystävyydestä, selviytymisestä, pienten piirien ongelmallisuudesta ja erilaisista elämäntilanteista. Ei ehkä syvällisin ikinä lukemani opus, mutta juuri oikea valinta Tallinnan-reissulle ja joulunpyhille. Ihanan sujuvaa tekstiä, mainioita cliffhangereita, tarpeeksi inhimillisiä henkilöhahmoja, hömppää ja asiaa sopivassa suhteessa. Toimii.

//edit: Kas! HBO Nordicilla bongaamani kiinnostavalta vaikuttava sarja Big Little Lies - pääosassa mm. Reese Witherspoon, Nicole Kidman, Alexander Skarsgård ja Adam Scott - perustuukin tähän romaaniin. Se alkaa helmikuussa. Odotan jo innolla!

Alice Hoffman: Punainen puutarha

Punaisen puutarhan tunnelmassa oli paljon samaa kuin Lumilapsessa: mukaansatempaava teksti, sama taianomainen tunnelma ja luonnonläheisyys. Erona on kuitenkin se, että Hoffmanin kirja on novellikokoelma. Kaikki tarinat sijoittuvat Blackwellin kylään Massachusettsissa, jonka ensimmäisen tarinan päähenkilö Hallie Brady perusti siirtokuntansa kanssa 1700-luvulla. Kylän ja uudisasukkaiden jälkeläisten vaihteita seurataan sukupolvesta toiseen aina näihin päiviin asti, kaiken keskiössä puutarha, joka jostain syystä tuottaa vain punaisia kasveja. Itse viehätyin kovasti Hoffmanin tavasta ripotella aiemmista tarinoista tuttuja henkilöitä, yksityiskohtia ja viittauksia myöhempiin aikoihin. Jokainen tarina piti hyppysissään, enkä malttanut laskea kirjaa käsistäni. Sujahti välittömästi viime vuonna lukemieni kirjojen kärkeen.

Roald Dahl: A Taste of the Unexpected

Uudenvuoden korvilla luettu 56-sivuinen välipalakirja, jonka sain ennen joulua lahjaksi. Olen lukenut Dahlilta monen monta novellikokoelmaa, mutta jostain syystä mikään A Taste of the Unexpectedin kolmesta tarinasta ei tuntunut tutulta! Keskimmäinen, aikatauluhysteerikkorouvasta kertova tarina oli suosikkini, mutta kaikki kolme pitivät minut kyllä sohvan reunalla jännittyneenä otteessaan. Erinomainen kirja kiireiselle tai aivojen tuuletusta kaipaavalle.