keskiviikko 15. huhtikuuta 2015

Kettokirjahaaste 6: The Accidental Vegetarian

Jännästi se hedari taittui sunnuntain edetessä lenssuksi ja olo on sen jälkeen ollut aika puolinainen. Skarppaukset olen varannut työajalle, vapaalla olen jumitellut. Kunnes tänään sitten piti poistua kesken iltapäivän kotiin.

Jännästi ei myöskään ole mieli tehnyt kirjoittaa ruuasta, kun ei erityisemmin tee mieli syödäkään mitään. Mutta yritänpä kuitenkin perjantain makumuistojen pohjalta.

Simon Rimmer: The Accidental Vegetarian - Delicious Food Without Meat
Mitchell Beazley 2010

Ostn tämän Amazonin lahjakortilla syksyllä 2011. Blogin arkiston perusteella olin siitä alussa ihan innossani, mutta kun en korkannut kirjaa heti, en näemmä tehnyt sitä myöhemminkään. Alan huomata kaavan keittokirjakäyttäytymisessäni: jos reseptissä on paljon raaka-aineita, pelkään niiden olevan vaikeita ja kalliita. Englanninkielinen resepti tekee niistä vieläkin vaikeampia lähestyä. Mutta tämänkin kirjan kohdalla huomasin olevani kovin väärässä, kun oikeasti aloin purkaa reseptiä osiin. Esimerkiksi valitsemaani reseptiä varten jouduin ostamaan peräti korianteria, minttua ja tomaatteja.



Vannoutuneesta lihansyöjästä vegeravintolan omistajaksi päätynyt Rimmer on kehittänyt reseptejä, joissa on hauska näkökulma ns. perinteiseen kasvisruokaan. Kirjassa on siis paljon reseptejä, jonka tyyppisiin en ole törmännyt missään muualla. Kivaa on myös, että jokaisen reseptin alussa Rimmer kertoo muutamalla lauseella, miksi tykkää kyseisestä ruuasta ja miten sen elämäänsä löysi. Taustatarina tekee erikoisemmistakin resepteistä helpompia ja tavallisemmista perusteltuja.

Selatessa pistin ylös mm. nämä reseptit:
- Mausteinen paprikahummus ja flat bread korianterinsiemenillä
- Panzanella
- Lämmin kreikkalainen salaatti ja persiljapestoa
- Kikherneitä coronation-tyyliin ja perunasalaattia
- Sieni-rarebit
- Banaanidahl

Ennen perjantain teatteria tarvittiin kuitenkin jotain suht nopeaa ja täyttävää, enkä ollut vähään aikaan tehnyt mitään pastaruokaa (mitä ihmettä? elän pastalla!). Marokkolainen spagetti siis valikoitui kokeiltavaksi.


Marokkolainen spagetti 
(vapaa suomennos)
4 annosta

300 g spagettia
1 dl oliiviöljyä
2 valkosipulinkynttä
8 tomaattia pieneksi pilkottuna
1 tl kanelia
1 tl juustokuminaa
hyppysellinen kurkumaa
100 g paahdettuja mantelilastuja
100 g kikherneitä
puntti tuoretta persiljaa ja korianteria pilkottuna
kourallinen tuoreita mintunlehtiä pilkottuna
suolaa ja pippuria

1. Keitä spagetti ohjeen mukaan (jätä al denteksi).

2. Lämmitä sillä aikaa öljy isossa paistinpannussa ja kuullota sipuli & valkosipuli pehmeiksi.

3. Lisää tomaatit, kaneli, juustokumina ja kurkuma. Hauduta keskilämmöllä noin 20 minuuttia, kunnes tomaatit hajoavat.

4. Mausta suolalla ja pippurilla. Lisää mantelit ja kikherneet.

5. Valuta pasta ja jaa se neljälle lautaselle. Kääntele yrtit kastikkeeseen ja sekoita pastan kanssa.


Arvio

Säätämättä vegaaninen! Pisteet siitä. Valmistelut pilkkomisineen ja paahtamisineen veivät tässä eniten aikaa ja energiaa. Kun ne oli hoidettu, itse kastike syntyi melko vaivattomasti.

Ruuan tuoksu lupasi paljon: kanelin ja juustokuminan yhdistelmä tuoksui nimittäin ihan järjettömän hyvältä. Olisi kuitenkin annosta puolittaessa kannattanut laittaa vielä rohkeammin kaikkia mausteita, että kokemus olisi siirtynyt myös lautaselle. Lisäsin myös kikherneiden määrää, että ruuassa olisi vähän enemmän proteiinia ja niitäkin olisi kannattanut maustaa erikseen. Mutta mantelit oli ihan huippulisä! 100 grammaa on kuitenkin aika reilusti eli leikkasin vähän niiden määrää, ettei kopputuloksena olisi pelkkää mantelisoosia.


Muutenkin tässä ruuassa kannattaa käyttää maalaisjärkeä. Jos kastiketta pitää haudutella 20 minuuttia, ei varmaankaan kannata laittaa pastaa kiehumaan ensin, vaikka ohje sanoisi mitä. Kastike kannattaa tehdä melkein valmiiksi ja sitten keittää pasta, koska vaikka toiminkin järkevässä järjestyksessä, pasta ehti jäähtyä eli se piti nakata kastikkeen kanssa pannulle, jolloin se taas ehti ylikypsyä. Ensi kerralla vielä viisaampana.

Panzanella, rarebit ja coronation-kikherneet menevät tästä kirjasta vielä varmasti testiin myöhemmin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti